Kun hoitaja voi hyvin, eläinkin voi usein hyvin

Sieltä täältä kuulee joskus huomautuksia, että jotkut tuottajat eivät hoida eläimiään riittävän hyvin. Tämä on tunnetusti vaikea alue monellakin tavalla. Ihmisillä on erilainen käsitys siitä, mitä hyvä hoito tarkoittaa. Myös ihmisten henkinen ja fyysinen kyky hoitaa eläimiä hyvin on usein erilainen. Toki eläinlääkäreillä ja monilla muillakin ammatti-ihmisillä on tietty käsitys eläinten hyvästä hoidosta, mutta se ei välttämättä vastaa jokaisen tuotantoeläimiä hoitavan näkemystä asiasta.

Jos sinulla on joku eläin, olet lain ja etiikan mukaan vastuussa sen hyvinvoinnista. Hyvinvointiin liittyy riittävä ja eläinlajille sopiva ravinto ja sopiva pitopaikka ja liikkumisen mahdollisuus. Lisäksi eläimelle täytyy olla kuiva ja vedoton makuupaikka, jossa on sopiva lämpötila. Hyvinvointiin luetaan myös luottamuksellinen suhde hoitajaan sekä mahdollisuus lajinmukaiseen käyttäytymiseen. Tämä tarkoittaa yleensä kontaktia lajitovereihin. Hoitajalta oletetaan kykyä hoitaa edellä mainitut asiat kuntoon. Lisäksi hoitajan tulee auttaa, jos eläin sairastuu, vammautuu tai tarvitsee esimerkiksi apua synnytyksessä. Synnytysavussa täytyy muistaa, ettei eläimen anneta kitua turhan kauan.

Sairasta tai vammautunutta eläintä autetaan itse tai kutsutaan eläinlääkäri nopeasti paikalle, tai eläin lopetetaan mahdollisimman armeliaalla tavalla. Eläinlääkäri pitää kutsua paikalle ajoissa, ei liian myöhään. Kun eläintä hoidetaan ajoissa, sen paranemisennustekin on yleensä parempi, kuin jos eläimen annetaan kitua pitkään. Kiperässä tilanteessa selitys eläinlääkärin kalleudesta ei auta, vaan apua on hankittava, jos eläin kärsii eikä tilanne vaadi eläimen nopeaa lopettamista, jonka voivat tehdä talon väki tai kylänmiehet. Vastaan tulee valitettavasti myös kertomuksia, ettei eläinlääkäriä ole saatu apuun, koska eläinlääkäri ei ole ollut tavoitettavissa tai on kieltäytynyt tulemasta. Kuinka tosia kertomukset kussakin tapauksessa ovat olleet, on vaikea arvioida. Joidenkin eläinlääkäreiden kannattaa varmaan katsoa itseään peilistä tässä asiassa.

Kun eläinmäärät tuotantotiloilla jatkuvasti lisääntyvät, myös hoitajien työmäärä lisääntyy synnytyksissä ja erikoistilanteissa. Esimerkiksi valvontakamera on apuväline, joka on erittäin käyttökelpoinen synnytysten valvonnassa. Silloin ei tarvitse öisin juosta navetalle muutaman tunnin välein katsomaan, vaan voi vaikka sängystä vilkaista monitorista, miten tilanne edistyy. Työtään pitää yrittää kehittää älykkäästi, jotta on mahdollisuuksia selvitä pitkällä aikavälillä.

Loppujen lopuksi kysymys on paljolti jaksamisesta työssä. Jos ihminen voi hyvin ja hänellä on perhesuhteet kunnossa sekä sopivasti lepoa ja virkistystä, hän jaksaa myös hoitaa työnsä eli karjanhoidon hyvin. En usko joidenkin väittämiin, että nuori sukupolvi olisi "pullamössö"-sukupolvea (äitini keksimä nimike), joka on saanut kaiken liian helpolla ja sen vuoksi ei jaksa kuten ihmiset ennen muinoin. Yleensä ihminen venyy työnsä antamien haasteiden mukana, varsinkin jos hän on motivoitunut tekemään työtään. Oman, ja ehkä puolisonkin, motivaatioon kannattaa panostaa tietoisesti ja miettiä aika ajoin, miten sitä voisi ylläpitää. Tässä asiassa saa vaikka hieman jujuttaa itseään, jos se auttaa ylläpitämään motivaatiota.

Laura Kulkas

Takaisin [+]