Miten saada ihmiset oppimaan

Me tuskailemme usein neuvonnassa sen kanssa, että miten saisimme tuottajat vastaanottavaisiksi informaatiolle ja tiedolle jota heille välitämme eli oppimaan. Toinen kysymys on  miten saadaan tuottajat käyttämään sekä muokkaamaan informaatiota ja tietoa niin että he osaisivat tehdä työnsä entistä älykkäämmin ja viisaammin. Etenkin kun aika on erittäin rajallista, on kyettävä kehittämään tekemisiään fiksummiksi koko ajan, koska muuten aika ei lopulta riitä millään.

Ensimmäistä mainittua ongelmaa ovat monet pohtineet, eikä siihen löydy yksiselitteistä vastausta. Avainasemassa on tuottajan motivaation herättäminen. Ellei ihmisellä ole motivaatiota kuunnella tai oppia, on oikeastaan turha yrittää saada mitään menemään perille. Motivaation herättämiseen on monia keinoja. Parhaita tapoja on, jos oppimisen myötä aiheuttaa ihmiselle onnistumisen tunteita, jolloin oppija yleensä haluaa lisää oppia ja sitä kautta on myönteinen kierre aikaansaatu. Ongelmana on kuitenkin joidenkin osalta se, ettei heitä saada opin ääreen millään. Joskus on turvauduttu pakkokeinoihin, mutta siihen suhtaudutaan yleensä aika kielteisesti, vaikka kuinka hyvää tarkoitetaankin. Ääritapauksena kielteisestä motivaatiosta on joissakin maissa harrastettu antibioottimaitokuormista rankaisemista erittäin kovilla sakoilla. Arvellaan että kun ihminen tarpeeksi pelkää rangaistusta, niin hän ottaa kunnolla opikseen ja vahingoilta vältytään. Suomessa tällaisia menettelyjä ei juuri ole harrastettu yksityisellä sektorilla, ehkä merkittävästi humaanimman ihmiskäsityksen johdosta.

Tuottajien pitäisi oppia niin paljon omasta alastaan, että uudet informaatiosirpaleet voidaan helposti liittää entisten joukkoon. Aivot muokkaavat sitten toiminnallaan informaatiota tiedoksi, joka on loogista ja käyttökelpoista. Tässä kohtaa on ehkä hyvä tiedostaa ettei kaikkea tietoa suinkaan tarvitse lukea tai käydä varta vasten opiskelemassa. Paljon oppii myös työtä tekemällä. Joidenkin tutkimusten mukaan yrityksissä työskentelevät esimiehet saavat tiedoistaan 2/3 suorien ihmiskontaktien kautta ja vain 1/3 tulee lukemalla. Luettua ja lennolla kuunneltua tietoa ei silti tule väheksyä, koska se on ainakin osittain sellaista ettei sitä mitenkään voi saada työn ääressä.

Tietoa pitäisi sitten osata käyttää älykkäästi, niin että helpotamme työtämme, parannamme eläinten olosuhteita ja pidämme tuotteidemme laadun moitteettomana. Älykkyys on oikeaa tietoa oikeaan aikaan, jotta voimme tehdä oikeita ratkaisuja, valintoja ja päätöksiä. Tieto ei sinänsä riitä, sitä on osattava käyttää. Nykyisessä monimutkaisessa ja epävarmassa yhteiskunnassamme tarvitsemme luovaa älykkyyttä selviytyäksemme parhaalla mahdollisella tavalla. Luovaan älykkyys on tiedollisen, tunneälykkyyden ja intuitiivisen älykkyyden yhdistelmä. Luova älykkyys on mahdollista saavuttaa tietoisuuden tasoa nostamalla. Tähän päästään havainnoimalla maailmaa kokonaisvaltaisesti. Viisaus on vielä jotain enemmän kuin älykkyys. Viisauteen liittyy kiinteästi ihmisen arvot, moraali ja henkilökohtaiset kokemukset. Viisaus on pitkän, henkilökohtaisen oppimisen tulos.

Jos siis haluaa kehittyä työssään ja varsinkin jos haluaa tulla hyväksi työssään on oltava jatkuvasti avoin uuden oppimiselle. Meidän pitää pystyä hallitsemaan tietoa jäsentämällä ja valikoimalla sitä, pitäisi ”nähdä metsä puilta”. Palasia jäsentelystä saa muilta lukemalla ja kuuntelemalla, mutta osa on syntetisoitava itse omissa aivoissa. Tietoisesti kannattaa hakea itseään motivoivia tekijöitä, niin että jatkuvasta oppimisesta tulee mielenkiintoista ja hauskaa. Kukaan ei ole koskaan  täysin oppinut. Jos näin luulee, tietää olevansa hakoteillä!

Laura Kulkas

Takaisin [+]